Tervetuloa seuraamaan Thomas Sandholmin, Ari Tolppasen ja Johanna Pentikäisen haastatteluja.
16:30 Thomas Sandholm: Thomas Sandholm – Syntynyt viittomaan (SKS)
Thomas Sandholm on se silmälasipäinen viittomakielisten uutisten ankkuri, jonka televisiossa näkevät päivittäin parhaimmillaan sadat tuhannet suomalaiset. Sandholm on viittonut tarinoita jo kuurojen sisäoppilaitoksessa, kun muut oppilaat vasta opettelivat viittomia, saanut potkut vakaumuksensa vuoksi sekä ihastunut ensitreffeillä tulevaan australialaiseen vaimoonsa.
Sandholm kasvoi kuurossa perheessä aikana, jolloin Suomen valtio oli kieltänyt kuuroilta lastenteon. Hänen kokemuksensa tiivistävät myös monen muun kuuron suvun tarinan: virallisesti kuurot olivat Suomessa 1900-luvulla steriloimislain ulkopuolella, mutta käytäntö oli toinen. Hänen elämäkertansa on kirja kuurosta sukupolvesta, joka vältteli viittomista kadulla, ettei se joudu pilkan kohteeksi. Se on tarina sukupolvesta, josta osa ei ole saanut edes syntyä.
17:00 Ari Tolppanen: Tulisielun pelikirja (Teos)
Ari Tolppanen on tehnyt elämässään isoja asioita. Hän on tullut miljonääriksi 31-vuotiaana, johtanut uraauurtavaa pääomasijoitusyhtiö CapMania menestyksekkäästi, taivutellut konservatiiviset sijoittajat uusiin toimintatapoihin ja rakentanut Suomeen luksushotellien ketjun. Hänet tunnetaan myös suomalaisen elokuvan ja tv-sarjatuotannon mahdollistajana, taiteen rakastajana ja Helsingin kehittäjänä. Perhe ja rakkauskin ovat elämään mahtuneet.
Millainen ihminen tähän kaikkeen pystyy? Pohjimmiltaan kysymys on väärä. Salaisuus ei ole yhden ihmisen erityiskyvyissä, vaan metodeissa ja tavassa kohdata maailma. Tämä kirja avaa toimintatavat ja työkalut, joilla Ari Tolppanen on menestynyt. Kirjan lukuisat kohtaukset tosielämästä ja kuvaukset neuvotteluista linkittävät periaatteet arkipäivän tilanteisiin. Tulisielun pelikirjan opeilla jokaisen on mahdollista innostua muuttamaan maailmaa, oli toimintakenttä mikä tahansa.
17:30 Johanna Pentikäinen: Joutsenen laulusta (Warelia)
Laulaako joutsen tosiaan kauniimmin kuollessaan? Kuinka joutsenlaulun aihe yhdistää toisiinsa Sigfridiä, Benediktusta, Elsáa ja Kuusamon alueen saamelaisia?
Kuusamon ensimmäinen nimismies Sigfrid Granroth kirjoitti vuonna 1741 Ruotsin kuningas Fredrikille kirjeen omien tilakauppojensa puolustukseksi.
Granroth oli ostanut tilansa Kuusamon alueelle ensin tulleelta asuttajalta, joka kuitenkin alkoi vaatia alueita takaisin itselleen oikeusteitse. Granroth hävisi tilariitansa alemmissa oikeusasteissa. Ruotsin kuninkaan kamarikollegiolle kirjoittaessaan Granroth perusteli vetoomustaan sillä, että kruunun tuli omistaa maat, jotka eivät olleet aiemmin olleet yksityisomistuksessa. Granrothin tila Haukiniemi oli perustettu saamelaisten Maaselän talvikylän alueelle.
Granrothin kirjeestä alkoi kehitys, jonka seurauksena saamelaiset menettivät maaoikeutensa silloiselle Ruotsin valtiolle ja suomalaisille asuttajille. Romaanissa oman tarinansa – ja sukunsa tarinan – kertoo myös nuori saamelainen Elsá.
