Miten tavalliset suomalaiset muistavat kylmän sodan ajan? Uutuuskirja osoittaa, että vaikka valtiojohtoon luotettiin, YYA-retoriikan takana säilyi varovaisuus ja epäilys Neuvostoliiton suhteen. Helsingin Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalla FT Antero Holmila kertoo kirjastaan Suomalaisten kylmä sota.

Kylmän sodan aikakautta on julkisessa keskustelussa katsottu politiikan ja valtioiden kautta. Avainsana on ollut suomettuminen, mutta ajasta maalattu kuva on ollut mustavalkoinen. Historiantutkija Antero Holmilan päästää ääneen tavalliset suomalaiset, joiden kokemuksissa ja muistoissa korostuvat ristiriidat, epävarmuudet ja harmaan sävyjen kirjo.

Suomessa tunnistettiin realiteetit, jotka Neuvostoliiton läheisyys synnytti. Hävitty sota oli hyvin muistissa, eivätkä YYA-puheet onnistuneet hälventämään naapuriin kohdistuvia pelkoja tai epäluuloisuutta.

Arkikokemuksessa kylmä sotaa leimasivat ydinsodan pelko, opiskelijaradikalismi, kansalaisten suhde presidentti Kekkoseen sekä rautaesiripun taakse suuntautunut matkailu, joka pikemminkin korosti valtioiden eroja kuin yhdisti kansalaisia.

Kylmän sodan muistoilla on myös vahva yhteys nykyhetkeen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen liittyminen Natoon ovat nostaneet esiin yhtymäkohtia sodanpelkoon ja kylmän sodan puolueettomuus-, YYA- ja liittoutumattomuuskeskusteluihin.

FT Antero Holmila on historian professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on perehtynyt laajasti toisen maailmansodan ja sen jälkeisen ajan kansainväliseen historiaan. Suomalaisten kylmä sota perustuu suureksi osaksi kymmeniltä suomalaisilta kerättyihin muistoihin.

Kirjailijaa haastattelee kustannustoimittaja Panu Väänänen.