Verotus on kiehtova juttu. Aika harvat pohtivat sitä huvikseen. Verotus kun on luonteeltaan välttämätön paha: se on pakkoperintää ilman suoraa vastiketta. Lisäksi verottaja kajoaa pyhään lehmään nimeltä yksityisomistus. Näin ainakin silloin, jos rajoitutaan vain yhteen näkökulmaan. Toisaalta kaikki tietävät myös, että veroja kerätään yhteiskun...

Euroopan historiassa ajanjakso 1400-luvun lopulta vuonna 1789 alkaneeseen Ranskan suureen vallankumoukseen järisytti eurooppalaisen ihmisen elämää ja maailmankuvaa. Kiihkeät vuosisadat merkitsivät siirtymistä keskiajalta moderniin maailmaan. Aikakautta leimasivat painetun sanan yleistyminen, uskonkiistat, kolonialismin synty, modernin tieteen läp...

Hellahuoneista arava-kaksioihin ja syrjäkyliltä kaupunkiin. Niukkuudesta kulutusjuhliin. Nuorisokulttuurin airuista eläkeläisiksi. Miten vuosikymmenet ovat menneet, mikä muuttunut ja mikä pysynyt? Kristiina Harjulan teos kulkee suurten ikäluokkien matkan sotienjälkeisestä Suomesta tähän päivään. Miltä vuosikymmenet näyttävät nykyisellä elämänkok...

Urho Kekkonen liikkui aktiivisesti koko ikänsä, ja urheilullisuus oli osa hänen persoonaansa ja julkisuuskuvaansa. Kekkonen ei ollut vain innokas liikunnanharrastaja; nuorena hän oli hyvä kansallisen tason kilpaurheilija ja olipa jopa lähellä saada edustuspaikan Pariisin olympialaisiin 1924. Sittemmin urheilu oli Kekkoselle myös osa politiikkaa – j...

Ovatko taloustoimittajat rahan ja vallan kirjureita vai vahtikoiria? Tai kenties myös jotain siltä väliltä? Talousuutisia oli jo varhaisimmissa sanomalehdissä. Taloustoimitukset ja talouslehdet syntyivät 1900-luvun vaihteessa, mutta omaehtoista talousjournalismia tavoiteltiin vasta 1960-luvun puolivälistä alkaen. Talouden perusteissa ja yhteisku...

“Afrikasta voi tulla meille uusi Kiina. Tämä erinomainen opus kertoo miksi. Suosittelen jokaiselle, joka haluaa ymmärtää Afrikan potentiaalin.” Alexander Stubb, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Afrikka on paljon muutakin kuin köyhyyttä: se on myös kasvava ja dynaaminen manner, jossa on tilaa yrittäjille ja uusille ideoille. Tämä kirja an...

Sisällissodan taistelut perkaa epäselvissä tilanteissa tapahtuneita kuolemia ja etsii taisteluissa kaatuneiden, niiden jälkeen teloitettujen kohtaloita. Suomen sisällissodan taisteluiden määrää on mahdoton laskea yksiselitteisesti. Vaikka taisteluista muistetaan usein suurimmat - Lempäälä, Tampere, Viipuri, Helsinki - pienempiä taisteluita käyt...

Vuonna 1901 Wilhelm Conrad Röntgen vastaanotti kaikkien aikojen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon löydöstä, jota hän itse piti hyvin vaatimattomana. Maailman kuuluisin palkinto on siitä lähtien rakentanut kuvaa tieteestä ja sen tekijöistä, keksinnöistä ja kehityksestä. Nobelisteja on pidetty luovina neroina ja kansallissankareina, jotka ovat an...

Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa. Kansainvälisyyttä arvostivat Tulenkantajat ja lukuisat muut kulttuurivaikuttajat mutta myös rauhanaatteen ja paneurooppalaisuuden kannat...

Elisa Tikkanen kuuli kerran väitteen, ettei käsilaukku voi olla sijoitus. Kylläpäs voi, hän ajatteli ja päätti näyttää. Vuosien myötä hän on tehnyt aarteillaan ja kirppariostoksillaan paljon voittoa. Ja onhan vanhan tavaran myyminen myös taloudellisesti järkevää, ekologista ja henkisesti vapauttavaa. Kirppareiden kuningatar on opas kaikille meille...

Kahteen kertaan Pulitzer-palkittu taloustoimittaja Jake Bernstein seuraa suuren rahan liikkeitä sinne, mihin verottajalla tai rikostutkijoilla ei ole pääsyä. Maailman rahamarkkinoiden pinnan alla on olemassa kokonainen salainen maailma, jossa liikkuu miljardeja dollareita pimeää rahaa. Kirjassaan Panama-papereihin perehtynyt Bernstein valottaa, mis...

Saksa koki itärintamansa ensimmäisen sotilaallisen katastrofin Sallassa 1941. Loppukesän ja syksyn mittaan suomalaisille kävi selväksi, että rinnalla taistelleet saksalaiset joukot eivät pärjäisi arktisessa sodassa. Usko jatkosodan voittoon alkoi jo silloin hiipua. Sallan taisteluista on kirjoitettu vähän. Monelle nuorelle miehelle hyökkäystaistel...

Satavuotiaiden Suomen ja Viron yhteiset alkuvaiheet ja muuttuvat suhteet. Suomi itsenäistyi Neuvosto-Venäjästä joulukuussa 1917, Viro helmikuussa 1918. Heti perään niiden kohtaloihin vaikutti Saksa: Virossa miehittäjänä, Suomessa hallituksen auttajana sisällissodassa. Saksan otteesta huolimatta maiden välille kaavailtiin salaisesti jopa kaksoisv...

”A olkoon meillä isäntä Venäjä, Englanti tai Suomi kun myö vaan saamma olla rauhassa.” Syrjäinen Vienan Karjala Suomen itärajan takana nousi maailmanpolitiikan näyttämölle ensimmäisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1918. Seudulla toimi niin länsivaltojen kuin eri värejä tunnustavien suomalaisten ja venäläistenkin joukkoja. Kaiken keskellä viena...

Carl von Linné määritteli vielä vuonna 1757, että eurooppalaiset ovat ”keltaruskeahiuksisia ja sinisilmäisiä”. Tuntemattoman määrittely on historiassa osoittautunut oman elinpiirinsä sokeuttamille tutkijoille vaikeaksi. Esimerkiksi hirviöt, noidat ja puoli-ihmiset ovat kautta aikojen olleet käteviä kategorioita, joihin voi siivota itselle vieraat j...

Tali-Ihantala 1944 on suurin Pohjoismaissa käyty taistelu. Se vaati kahdessa viikossa 1 100 suomalaisen sotilaan hengen. Puna-armeijan kaatuneiden määrä oli nelinkertainen. Tali-Ihantalassa ratkaistiin Suomen kohtalo, sillä suurimman yksittäisen torjuntavoiton jälkeen Neuvostoliiton haaveet Suomen valloituksesta alkoivat hiipua. Tämä on menes...

"Kyllä nämä asiat ovat sellaisia, että niitä ei saisi olla." – Verneri Granqvist (1966) Kesällä 1918 Kuusankoskea kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi. Tehdasyhteisö oli sokissa. Sen oli perinpohjaisesti järkyttänyt verilöyly, jossa kuukauden aikana oli teloitettu 280 punaista miestä ja naista. Väkilukuun suhteutettuna valkoinen terrori oli maan huippu...

Dramaattinen ja vakuuttavasti dokumentoitu historia tuhoisasta nälänhädästä. Vuosina 1932–33 lähes neljä miljoonaa ukrainalaista kuoli nälkään Stalinin käynnistämän kollektivisoinnin seurauksena. Stalin ja Neuvostoliiton ylin johto olivat täysin tietoisia käynnissä olevasta katastrofista, mutta he eivät tehneet elettäkään sitä estääkseen. T...

Suomessa vielä julkistamatonta historiaa Pohjolan kylmästä sodasta. Kylmän sodan aikana Suomi oli sotilaallisesti sidottu Neuvostoliittoon YYA-sopimuksella. Suomen oli pakko suunnitella puolustuksensa lännestä tapahtuvan hyökkäyksen varalta. Todellisuudessa uhka Suomea, samoin kuin Ruotsia kohtaan, tuli idästä. Ruotsi ja Suomi eivät avoimesti vo...

Monista valistusupseereista tuli yhteiskunnallisia vaikuttajia. ”Valistustoiminnan on annettava miehille jotakin rakentavaa sekä kansallisessa että elämänkatsomuksellisessa mielessä. Kevyemmänkin ohjelman ohella on aina saatava jotain arvokasta ja vakavaa, enemmän kuin vain hetken huvia.” – Majuri Yrjö Vasama ”Sotilaat pyrkivät kaiken, mitä h...