Tuoko digitaalisuus mukanaan asioita ja ilmiöitä, joista olisi hyvä pidättäytyä ja parempi pysyä erossa? Uuvuttaako digitaaliset käyttöliittymät, jotka ovat yhtä kuin työ ja elämä? Onko digitaalisen median ulkopuolella mitään? Digitaalisuus tarkoittaa käytännössä mullistusta, jossa vanha tapa korvataan uusilla digitaalisilla sovelluksilla, minkä jä...

Kirjassa Arjen huojuvat tukipilarit pureudutaan venäläisen arjen kysymyksiin. Yhteiskunnallisia olosuhteita tarkastellaan lähinnä sosiaalipoliittisista ja sosiaalityön näkökulmista Luoteis-Venäjällä: Pietarista, Leningradin alueelle ja Karjalaan. Asukkaiden havainnot ja kuvitus tuovat kohteisiin lisää tarttumapintoja. Kohderyhmänä ovat haavoitt...

Intohimoisen hauska ja armottoman teräväkatseinen tutkielma aikaamme leimaavasta someraivosta ja opas 2020-luvun mediailmapiirissä selviämiseen.

Viestinnän strategisemmalla johtamisella on mahdollisuus terävöittää niin yritysten kuin julkisen sektorin tuloksentekokykyä. Viestintä on jotain, mitä me kaikki teemme koko ajan. Se on arkista ja välttämätöntä ja läsnä kaikissa suhteissa ja kaikessa työssä. Eri asia on, miten viestinnästä tulee strategista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa – s...

Kilpailu osaajista kiihtyy: osaamistarpeet muuttuvat, työmarkkinat polarisoituvat ja väestö ikääntyy. Samalla kasvavat niin työntekijöiden kuin rekrytoijien vaateet; halutaan merkityksellistä työtä ja vapautta oikeassa suhteessa, halutaan supersitoutuneita strategisia tekijöitä. Apua on etsitty mielikuvakampanjoista, hakijakokemustyöpajoista, r...

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa asetelmat Suomen ympärillä muuttuivat nopeasti. Itä-Euroopan vallankumoukset, Saksojen yhdistyminen ja Neuvostoliiton sisäiset mullistukset sisälsivät riskejä, mutta samaan aikaan avasivat myös uusia mahdollisuuksia. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toim...

Työväenosuustoimintayritykset ajautuivat haudan partaalle 1990-luvun laman aikana. Rakennusliike Haka, vakuutuskonserni Kansa ja STS-pankki kaatuivat. Osuusliike EKA joutui velkasaneeraukseen. Punapääomasta tuli suoranainen haukkumasana. Media ja kansa kohtelivat työväenyritysten johtajia kuin rikollisia. Syytteitä puitiin tuomioistuimissakin vuosi...

Luottamus ei ole abstrakti asia, se tuntuu luissa ja ytimissä. Se on mukana jokaisessa kohtaamisessa ja kaikessa mitä tapahtuu. Kuulemme sen sanoista ja äänensävystä, näemme sen elekielestä ja aistimme sen tunnelmasta. Huomaamme myös nopeasti, onko yhteisö hyvin toimiva ja ihmisiä huomioiva. Haastattelimme Luottamuskulttuuri-kirjaa varten kymme...

Mielen pelikirja antaa työkalut arkeen miten valmennat ihmistä riippumatta ympäristöstä ja miten saat parhaan esille itsestästi ja tiimistäsi! Ei ole yhtä tapaa valmentaa, vaan jokaisella valmentajalla on omansa. Mitä korkeammalla tasolla urheillaan, sitä pienemmät ovat lajitaidolliset erot ja henkisten vahvuuksien hyödyntäminen korostuu. Riipp...

Maaliskuussa 2020 koronapandemia osui Suomeen tavalla, jota kukaan ei ollut osannut aavistaa. Miten Suomi päätti voittaa koronan on historiallinen ja autenttisuudessaan ainutlaatuinen kirja. Se perustuu Suomen hallituksen johtoviisikon jäsenten ja parin muun avainministerin kriisin aikana antamiin haastatteluihin. Suomen hallituksen keskeiset päätt...

Miten lopettaa turha kuluttaminen? Älä osta mitään turhaa roskaa, Julia Thurén aina sanoo itselleen, sillä hän tietää, ettei se tee hyvää hänelle, saati planeetalle. Siitä huolimatta hän ostaa. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Thurén selvittää, missä kuluttamisen juuret ovat, miten tavaran haalimisen voisi lopettaa ja millaisia tulevaisuuksia se...

Millainen rooli Suomella oli Neuvostoliiton ulkopolitiikassa Suomen itsenäisyyden ja neuvostovallan ensimmäisellä vuosikymmenellä? Suomi Moskovasta nähtynä selvittää, mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli Suomessa, millaisten kontaktien pohjalta Neuvostoliitto sai tietoa Suomen ulkopolitiikasta ja miten hyvin Neuvostoliitossa ymmärrettiin Suomen t...

Miten suomalainen johtamistraditio on kehittynyt ja miten tämä kehitys eroaa kansainvälisestä? Millaisten johtamisoppien avulla kohtaamme tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita? Johtamisopit Suomessa hahmottaa 1900-luvun ja 2000-luvun alun tärkeimpien johtamisoppien synnyn, sisällön ja perinnön. Teos selvittää, millaisella ideologialla eri opi...

Syytökset miesvihasta ovat tavallinen keino yrittää vaientaa feministinen keskustelu. Sen koki myös Pauline Harmange, kun hänen pamflettinsa Miksi vihaan miehiä ilmestyi Ranskassa. Teos aiheutti valtaisan kohun, kun maan tasa-arvoministeriön neuvonantaja vaati sen vetämistä pois myynnistä syytteen uhalla. Kohun seurauksena Harmangen pamfletista tul...

Eduskunta on tehnyt päätöksen uusien hävittäjien hankkimisesta. Ratkaisematta on vielä tärkein: mistä hävittäjät ostetaan? Päätös määrää Suomen turvallisuuspoliittisen asemoitumisen ja siihen liittyvän strategisen riippuvuuden ja itsenäisyyden puoleksi vuosisadaksi. Ovatko hävittäjät tarpeellisia Suomen turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta...

Toimittaja Johanna Bäckström Lerneby on seurannut yli vuosikymmenen göteborgilaista Al Asimin sukua, joka on hallinnut 50 000asukkaan lähiötä vuosia. Suuren Journalistipalkinnon 2020 voittaneessa, silmiä avaavassa reportaasissa lukija saa tutustua niin Al Asimeihin kuin heidän teoistaan kärsiviin asukkaisiinkin. Bäckström Lerneby kuvaa, miten ai...

Jokainen päivä on lahja. Avaa se, äläkä heitä sitä hukkaan. Elämä itsessään on lahja. Älä anna sen kulkea ohitsesi. Lahja on arkisten tarinoiden kokoelma. Sarja ihmeitä, joita meille kaikille tapahtuu, mutta jotka yleensä jätämme huomiotta. Kirjan lyhyet tarinat johdattavat pohtimaan omaa elämää – punnitsemaan omia päätöksiä, arvioimaan oma...

Suomen luetuin historioitsija Teemu Keskisarja kertoo Kyllikki Saaren koko tarinan ja siihen liittyvät ihmiskohtalot 1950-luvun Suomessa.

Koronakriisin lopulliset vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Se kuitenkin tiedetään, että maailma on muuttunut perusteellisesti.