Nimi määrittää ihmistä. Kun vanhemmat antavat lapselleen nimen, siihen sisältyy usein toive siitä, mitä he lapselta odottavat. Kun kirjailija nimeää henkilönsä, hän tietää, minkälainen tämä on. Hannat ovat nöyriä tyttäriä, Martat vahvoja toimijoita, Saarat rankkoja, yhteiskuntaan sopeutumattomia naisia... Mielikuvat juontuvat usein klassikkoteoksis...

Sarjakuvan lyhyt historia esittelee koko taiteenlajin historian selkeästi ja lyhyesti, mutta ei yksinkertaistaen aina 1700- ja 1800-lukujen ensimmäisistä kokeiluista nykypäivään. Matkan varrella käsitellään niin vanhin sanomalehtisarjakuva kuin supersankarisarjakuvat ja japanilaiset mangatkin. Suomalaiselle sarjakuvalle omistetaan oma lukunsa. K...

Maineikas perusteos jokaiseen kotiin. Kotiruoka erottuu peruskeittokirjojen joukosta arvostettuna klassikkona. Vuodesta 1908 lähtien ilmestyneestä kirjasta on otettu jo lähes sata painosta. Nyt ilmestyy kevyesti uudistettu laitos, joka raikkaan ilmeensä ja luotettavan sisältönsä ansiosta sopii mainiosti vaikkapa lahjakirjaksi ensimmäiseen omaa...

Kesän lopulla valmistuu luonnon oma sato. Sitä ei tarvitse keväällä kylvää eikä kesällä kastella, jokaisella on mahdollisuus sitä kuitenkin kerätä. Mennä luontoon ja ottaa herkulliset antimet talteen. Ruotsalaiset Ingrid ja Pelle Holmberg tunnetaan monista sienten ja luonnonyrttien keruuta käsittelevistä kirjoista. Nyt he tarjoavat lukijoilleen par...

"Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan." Monissa suomalaisissa sanonnoissa metsää käytetään kielikuvana. Juuri metsä on ollut vertauskuva, jonka välityksellä kansanperinne on kertonut uusille sukupolville, kuinka ihminen voi odottaa muilta samanlaista käytöstä, jollaista itse kohdistaa muihin. Samalla tavoin metsänhoidon oppeja on kuvattu perinte...

Ylioppilasaineen kirjoittaminen on jokaista lukion käynyttä ikäluokkaa yhdistävä kokemus. Abivuonna kirjoitetuissa aineissa kaikuu ajaton nuoruuden ääni - palava intohimo elämään sekä usko tulevaisuuteen. Nuoruuden ääni -kirjaan on koottu tunnettujen suomalaisten ylioppilasaineita vuosien varrelta. Teos sisältää muun muassa Paavo Haavikon, Karo Hä...

Eric Auerbachia (1892–1957) on kuvattu yhdeksi 1900-luvun suurista kirjallisuudentutkijoista ja eurooppalaisista humanisteista. Auerbachin maailmanmaine perustuu ennen kaikkea vuonna 1946 ilmestyneeseen kirjallisuustieteen klassikkoon" Mimesis: Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa". Tämä suomennoskokoelma sisältää kaksitoista Auerbach...

Suomen tunnetuimman konekiväärikomppanian miehet lähtivät liikkeelle 1940-luvulla maasta, joka erosi nyky-Suomesta monin tavoin. Lehto oli kasvanut sisällissodan jälkeen kulkukoirana Tampereella, Koskela oli punavangin poika Hämeestä ja Rokka ja Suentassu olivat tilansa menettäneitä evakoita Kannakselta. Lähtökohtien lisäksi myös miesten arkielämä ...

Simo Puupponen, kirjailijanimeltään Aapeli, oli 1940- ja 1950-lukujen merkittävimpiä ja omaperäisimpiä pakinoitsijoitamme. Perinteisen humoreskin pohjalta Aapeli kehitti sanomalehtipakinoittensa rakennetta novellimaisiksi esikuvanaan Anton Tšehov. Suorat ajankohtaiset poliittis-yhteiskunnalliset aiheet väljenivät vähitellen ajattomammiksi kritiikei...

Vuosi 1918 tuntuu kirjallisuudessa, mutta kahtiajaot eivät päättyneet sisällissotaan. Vastakkainasettelut halkovat kansaa, kaupunkeja, perheitä, kieliä ja mieliä. Kaunokirjallisuus nostaa esille syviä ristiriitoja, repii auki haavat mutta myös parantaa niitä. Kirjailijat kuten F. E. Sillanpää, Veijo Meri, Kjell Westö, Anneli Kanto ja Pajtim Statov...

Klassiset ihmesadut, kuten Tuhkimo ja Lumikki, tunnetaan kaikkialla maailmassa, mutta niiden historia on jäänyt hämäräksi. Suosituimman selityksen mukaan sadut ovat lähtöisin kansan suullisesta kerronnasta; eurooppalaiset kirjailijat olisivat ammentaneet tästä lähteestä vuosisatojen ajan. Vanhin Tuhkimo on kuitenkin löydetty Kiinasta, 800-luvun kir...

Länsimaisen kirjallisuuden on katsottu alkaneen saarien kuvauksesta. Saarikertomuksilla on pitkät kirjalliset ja historialliset juurensa, jotka ulottuvat aina Odysseuksen seikkailuihin. Saarikirjallisuutta voi nykyään pitää itsenäisenä lajina, jolla on tyypilliset teemat, juonenkulut ja henkilöhahmot. Harvoin on kuitenkaan kiinnitetty huomiota siih...

Miten suomalaisissa romaaneissa juhlitaan häitä ja kuinka kirjallisuudessa vietetään syntymäpäiviä? Minkälaisin menoin kirjalliset hahmot juhlistavat uutta työpaikkaa, muuttoa uuteen kotiin, lapsen syntymää, nimenantoa tai muita elämän tärkeitä virstanpylväitä? Muitakin merkittäviä hetkiä romaaneissa huomioidaan - eikä juhlimiseen aina tarvita erit...

Toisten elämät kertoo siitä, miksi ja miten kerromme toisten elämistä. Elämäkerta on keino muistaa ihmisen inhimillistä olemisen tapaa, niin suhteessa itseen kuin muihin ihmisiin ja ympäristöön. Samalla se liittyy yhteiskunnan laajempiin rakenteisiin ja esimerkiksi kansallisen historian rakentamiseen. Elämäkerran kirjoittamisessa on siis kyse myös ...

Kivelle perustettu : Suomen Kirjailijaliitto 1897-2017 120 vuotta Aleksis Kiven laskemalla perustalla. Kirjailijaliiton historia. Kun Suomen Kirjailijaliitto 1897 perustettiin, pyrkimyksenä oli taata, ettei tulevien kirjailijapolvien tarvitsisi kokea Aleksis Kiven viluista ja nälkäistä kohtaloa. Kirjailijaliiton historiassa seurataan kirjailijoide...

"Rakas Astrid! Mehän lupasimme toisillemme, ettei kukaan näkisi näitä kirjeitä." Paljastavassa kirjekokoelmassa Astrid Lindgren auttaa nuorta ihailijaansa selviytymään kasvukivuistaan. Vuonna 1972 Astrid Lindgren on jäänyt leskeksi. Hän on menestyksensä huipulla, mutta silti hyvin yksinäinen, kun hän löytää ihailijapostistaan uhmakkaan kirjeen. 13-...

Jokaisen kirjoittajan tarina on erilainen.  Ronja Salmen ja Mikko Toiviaisen kaksitoista briljanttia keskustelua kirjoittamisen ammattilaisten kanssa.  Mitä yhteistä on YouTube-ilmiö Justimusfilmsillä, runoilija-räppäri Paperi-T:llä ja kansanedustaja Ozan Yanarilla? Heitetään joukkoon vielä toimittaja Reetta Räty, blogisti Eeva Kolu ja huumorin amm...

Lajivirren laulamaa -Kalevala ja kirjallisuus perehtyy satavuotiasta itsenäisyyttään juhlivan Suomen kunniaksi kirjallisuushistoriamme avaintekstiin erityisellä tavalla, tutkien teosta ensisijaisesti kirjallisista lähtökohdista ja pohtien sen monisyistä vaikutusta. Millainen on Kalevalantaustatarina ja kuinka se sijoittuu maailman eeposten historia...

Historia heijastuu Viron merkkimiehen elämänvaiheisiin Kertomus A. H. Tammsaaresta on kertomus koko virolaisesta mielenmaisemasta. Tammsaare (1878–1940) on Viron kansallinen suurhahmo, jonka teokset elävät sanonnoissa ja saavat alati uusia näyttämötulkintoja. Tammsaaren elämää leimasivat ensin kansallinen herääminen ja pian Viron itsenäisyys. Myö...