Toimittaja Anu Nousiainen alkoi katsella tuttuja paikkoja Helsingissä historian kerrosten läpi. Syntyi Kuukausiliitteen juttusarja Tässä paikassa kauan sitten, johon tämä kirja perustuu. Nousiainen selvitti, missä kohdassa Mannerheimintietä kuuluisa ydinfyysikko nähtiin viimeisen kerran ennen kuin hän loikkasi Neuvostoliittoon. Mihin töölöläistaloo...

Professori ja diplomaatti Krister Wahlbäckin kirja tutkii Suomen-kysymystä Ruotsin turvallisuuspolitiikassa vuoden 1809 jälkeen. Yli 200 vuoden ajan Suomi on ollut tärkeä puolustuspoliittinen kysymys Ruotsin politiikassa, ennen kaikkea Venäjän vuoksi. Aluksi vastassa olivat suuriruhtinaskunnan tsaarit, sitten Lenin, ja Stalin – ja nyt Putin. Su...

Talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta 30.11.2019. Vuonna 2010 ilmestyneeseen Pekka Tuomikosken Talvisota väestönsiirrot -kirjaan on lisätty Heikki Tiilikaisen haastattelemien evakkojen ja sotalasten tarinoita. Näitä tarinoita on noin kolmisenkymmentä. Teosta elävöittävät autenttiset kirjeet ja muistelmat arjesta kuvineen. Talvisota - ...

Vuoden 1939 alkaessa Suomen nuori kansakunta oli viimein päässyt vaurastumisen ja kehityksen tielle. Erityisesti tämä näkyi maan pääkaupungissa, jonne oli 1930-luvulla kohonnut liuta uusia maamerkkejä kuten Eduskuntatalo, Postitalo, Naistenklinikka, Lasipalatsi, hotelli Torni – sekä vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetut Messuhalli ja Olympias...

Mika Waltari oli syntyperäinen helsinkiläinen, joka eli kaupungissa lähes koko elämänsä, läpi kolmen sodan ja kaupungin muutoksen. Hän kuvasi uransa alusta lähtien kaupunkia teoksissaan, joihin on tallentunut tarkasti todellista ja fiktiivistä elämää Helsingissä. Tämä kirja näyttää Helsingin Waltarin silmin ja vie hänen kuvaamilleen paikoille. Os...

Suomen kohtalonvuosi. Suomen parhaat historiankirjoittajat Teemu Keskisarja, Markku Kuisma ja Kai Häggman tuovat eteemme näkymän kohtalokkaaseen vuoteen 1939 ja sitä seuranneeseen talvisotaan. Harvinaiset valokuvat täydentävät pysähdyttävän lukukokemuksen. Vuonna 1939 tummat pilvet kerääntyivät Euroopan taivaalle. Suomessa tuon vuoden kesä on jään...

Valmiusyksikkö Karhu on erikoiskoulutettu toimimaan rankoissa olosuhteissa pankkiryöstöistä panttivankitilanteisiin. Entinen karhuryhmäläinen Harri Gustafsberg kuvaa yksikön toimintaa ensimmäistä kertaa ja kertoo koukuttavasti myös ihmismielen pimeästä puolesta.

Kuinka vanha on Suomi? Milloin Suomi itsenäistyi jos ei 6. joulukuuta 1917? Teos laajentaa ymmärrystä Suomen itsenäistymisen vaiheista ja vaikuttajista. Kirjan 14 luvussa pohditaan myös toteutumattomia vaihtoehtoja ja annetaan opastusta syvempään tutkimiseen.

Senaatintorilla on tapahtunut kaikki. Senaatintorilla ovat käyneet niin keisarit, kuninkaat ja presidentit kuin mummot ja Mannerheim. Valokuvauskone pystytettiin sinne ensimmäistä kertaa viimeistään 1860-luvulla. Senaatintorilla on juhlittu voittoa sodassa ja Euroviisuissa. Siellä on kuultu presidenttien puheita mutta myös Puna-armeijan kuoroa yhd...

Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseissa Teos paljastaa kirjallisen vallankäytön näyttämön. Dynamiitin keksijän rahoilla on palkittu kirjallisuutta liki 120 vuoden ajan. Miten käy jatkossa?Kiehtovat yksityiskohdat valottavat suurempia linjoja ja kertovat siitä, millaista kirjallisuutta Ruotsin Akatemian Nobel-komitea on eri aikoina halunnut nost...

Näe sota-ajan Helsinki uusin silminMiltä tuntui elää pääkaupungissa 1939–1945? Yllättävillä ja ennennäkemättömillä kuvilla höystetty kirja kertoo sävykkäästi poikkeusajan mielialoista.Tuhannet siviilit toimivat sotavuosina salaisen mielialatiedustelun tiedottajina. Korttelikohtainen raportointi pyrki tavoittamaan Helsingin henkisen tilan kodeissa, ...

Neuvostoliiton hajoamisesta alkanut prosessi jatkuu. Venäjä on vääjäämättä matkalla kohti kriisiä, ja Putinin imperiumi voi jäädä hetkelliseksi historian vaiheeksi. Keskusvallan haastavat Venäjällä alueet ja paikalliset mahtailijat. Kuvio kannattaa tuntea, sillä hajoavan imperiumin myrskyt voivat tuntua Suomessa.

Teloitukset, nälkäkuolemat ja kammottavat olot tekivät kesän 1918 sotavankileireistä maanpäällisiä helvettejä. Naismurhistaan tunnettu Lahden Hennala oli Suomen kolmanneksi suurin sotavankila, jossa kärsi pahimmillaan yli 10 000 punavankia. Hennalan karun todellisuuden keskellä toimi myös kasvatusosasto, joka pyrki kohentamaan vankien oloja tarjoa...

Suomea on väitetty maailman vaikeimmaksi kieleksi. Minkälainen rakas kielemme oikeastaan on? Tämän kirjan luettuasi oma kieli avautuu aivan uudessa valossa. Suomalaiset ovat jäyhää ja hiljaista kansaa, mutta kun puhe kääntyy suomen kieleen, tulee hämäläiseenkin eloa. Suomen kieli on suomalaisille rakas, ja suhtaudumme siihen intohimoisesti. Käänt...

Miksi pääkaupungin herrasväki perusti Helsingin Työväenyhdistyksen Kaisaniemen kylpylässä? Koska hörpättiin ensimmäinen jääkellarikalja Juttutuvassa? Kuinka kohosi graniittilinna torneineen "Kalliossa, kalliosta ja kalliolle"? Pitikö Lenin talossa puheen matkalla Pietariin 1917? Miksi torniin nostettiin punalyhty tammikuussa 1918 ja miksi saksalais...

Kuohuvan vuoden tunnemaisema. "Kenen vuotta 1968 muistamme tänään?" kysyy historian professori Henrik Meinander kirjassaan Samaan aikaan : Suomi ja maailma 1968. Hän tarkastelee hämmästyttävän moninaista ja suurten uutisten vuotta niin Suomessa kuin maailmallakin. Meinander korostaa, että kuohuvaa vuotta ei ole syytä muistaa yksinomaan opiskelijali...

Heimosotien ja hurjan vuoden 1919 uusi historiaTeos asettaa aseelliset seikkailut Suomen rajojen laajentamiseksi oikeisiin yhteyksiinsä ja kertoo Suomen tulevan historian kannalta ratkaisevan tärkeän ajankohdan tapahtumat mukana olleiden väkivaltaisten ja kohtalokkaiden, murheellisten ja surkuhupaisienkin tarinoiden kautta.Ensimmäinen maailmansota ...

Mitä uusia nimiä kalenteriin saadaan? Miten pääsiäisen paikka päätetään? Suomalaiseen kalenteriin tulee merkittäviä uudistuksia vuonna 2020: useita uusia merkkipäiviä ja 35 uutta nimipäivänimeä. Asiantuntijat kertovat tässä tietopaketissa myös mm. kalenterin historiasta sekä almanakkaan liittyvistä tähtitieteellisistä asioista. Ajan tasalla ...

Kesällä 1939 saksalainen Hans Wagner kiersi Suomea kameroineen. Tekeillä oli värikuvateos olympialaisten tulevasta isäntämaasta. Sitten alkoi toinen maailmansota, olympialaiset peruttiin ja kuvat hautautuivat vuosikymmeniksi arkistoon. Lähes 80 vuotta myöhemmin Jussi Jäppinen seurasi saksalaiskuvaajan jalanjälkiä, jäljitti alkuperäisten kuvien o...

Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen teos tuo esille uutta tietoa Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton välissä toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Siinä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi monia dokumentteja salaisista neuvotteluista ja sopimuksista. Kun Saksa liitti itseensä Itävallan ja Tsekkoslovakian, ryhtyivät Neuvostoliitto, Iso-Brita...