Suomella on synkkä rikoshistoria. Helvetinkoneeseen mahtuu järkyttäviä, unohdettuja ja tunnetumpia rikoksia itsenäisen Suomen ajalta. Teos alkaa rauhan ajan verisimmältä vuosikymmeneltä, 1920-luvulta, jolloin suurkaupunkien vitsauksena olivat viattomia matkalaisia vaanivat maalaistenpyydystäjät ja poliiseja kuoli virantoimituksessa enemmän kuin...

Talvisodan syttymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Mitä uutta opittavaa sodasta on tänään? Tämä kirja kertoo tuoreella tavalla siitä, miten Stalinin suunnitelma Suomen valtaamiseksi tuhottiin. Kirja kuvaa nuorten sotilaiden sitkeää uhrautumista, kotirintaman pyyteetöntä uurastamista sekä poliittisen ja sotilaallisen johdon toimintaa. ...

Pokkari. Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi. Erfurth saapui Helsinkiin jo seuraavana päivä...

Lauri "Lasse" Nissinen oli intomielinen hävittäjälentäjä. Hänen elämänsä täyttivät lentäminen sekä viehättävä nuori nainen Kaisa, jonka kanssa Lasse meni naimisiin jatkosodan alussa. Ilmataisteluissa Nissinen kävi sumeilematta viholliskoneiden kimppuun ja rohkeudestaan hänelle myönnettiin Mannerheim-risti. "Lennämme kuin haukat, aamusta myöhään yöh...

Nuori Lauri Hämäläinen kiinnostui lentokoneista nähtyään sellaisen ensimmäisen kerran. Lentäjät olivat tietysti sankareita, mutta utelias poika halusi myös tietää miten lentokoneet pysyivät ilmassa. Lentokurssinsa priimuksena valmistunut Hämäläinen sai talvisodassa pikakoulutuksen hävittäjälentäjäksi, mutta ei ehtinyt osallistua taisteluihin. Jatko...

Vappuna 1918 saksalaissotilaat kokosivat noin 18 000 punavankia Hennalan vankileirille. Sisällissota oli päättynyt valkoisten voittoon, ja seuraavaksi päätettäisiin vankien kohtalosta. Lahden vankileiri oli tuolloin Suomen suurin, ja saksalaiset kutsuivat sitä keskitysleiriksi. Teloitusjonossa näyttää keskitysleirin raadollisen todellisuuden. Vang...

Suomen Ilmailutarhan eli ilmavoimien voidaan katsoa syntyneen maassamme 6. maaliskuuta 1918, jolloin luutnantti Kindberg lensi Ruotsista kreivi Eric von Rosenin lahjoittaman koneen Vaasaan. Huutavasta kalustopulasta huolimatta 1920-luku oli lentäjille ja mekaanikoille varsin romanttista aikaa. Elettiin kieltolain varjossa. Vesikoneiden harjoitusl...

Kansa taisteli - valitut sotatarinat julkaistaan nyt kompaktissa koossa - mukaan on valittu vain mielenkiintoisimmat tositarinat. Kansa taisteli – Miehet kertovat oli suomalainen talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan tositarinoita julkaissut aikakauslehti. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1957 ja jatkoi ilmestymistään aina vuoteen 1986 as...

Pokkari. Kesällä 1918 Kuusankoskea kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi. Tehdasyhteisö oli sokissa. Sen oli perinpohjaisesti järkyttänyt verilöyly, jossa kuukauden aikana oli teloitettu 280 punaista miestä ja naista. Väkilukuun suhteutettuna valkoinen terrori oli maan huippua Kuusankoskella, joka oli läpikotaisin punainen. Kuusankoskella sijaitsivat Euro...

Kiivas taistelu sysää kranaattikammosta kärsineen Urpo Viinikan pakenemaan yksiköstään heinäkuussa 1944. Nuoren lääketieteen kandidaatin pitäisi hoitaa velvollisuutensa isänmaataan kohtaan joukkosidontapaikalla, mutta hän ei kerta kaikkiaan enää kykene mielipuoliselta vaikuttavaan sotaan. Karkumatkan päätteeksi Viinikka viedään sotasairaalaan, joss...

Kun Heinrich Sannemann kuoli 96-vuotiaana 7. tammikuuta 2014, vain harvat tiesivät, että hän oli palvellut Hävittäjärykmentti 3 Udetissa lentueenpäällikkönä ja laivueenkomentajana. Sannemann itse oli halunnut jättää taakseen tämän jakson elämästään. Hänen jäämistöstään löytyneiden ja huolella säilytettyjen valokuvien ja papereiden suuri määrä kuite...

Sota-aika ei ollut kovaa vain rintamalla, vaan koko kansa taisteli ilmahälytysten ja pommitusten melskeessä. Sekasorto tarjosi samalla vilungintekijöille ennennäkemättömät mahdollisuudet. Sota toi tavaroiden ja elintarvikkeiden säännöstelyn ja loi samalla mustanpörssin ja pimeät kaupat. Säännöstelyn rikkomiset työllistivät kansanhuollontarkastaj...

Gustaf Eka Magnusson palveli talvi- ja jatkosodassa ensin laivueenkomentajana ja myöhemmin rykmentinkomentajana. Hänen johdollaan Lentolaivue 24 ylsi uskomattomiin suorituksiin ja jatkosodan lopussa Magnusson loi oma-aloitteisesti Kannakselle hävittäjien viestiverkoston sekä komentopaikat, joilla oli merkittävä rooli vihollisen ylivoimaisten ilmavo...

Erillinen Lentolaivue, myöhemmin Lentolaivue 36, Lentolaivue 6 ja Pommituslentolaivue 6, oli ainoa laivue, jonka nimi muutettiin kolmesti sotien aikana. Laivue toimi koko sotatoimien ajan merivoimien hyväksi, tehtävänä merialueen valvonta ja siellä esiintyvien vihollisten torjunta. Laivueen toiminnallisen kohokohdan muodosti vuoden 1942 avovesi...

Folland FO.141 Gnat valittiin Ilmavoimille suihkuhävittäjäksi vuonna 1956 olosuhteissa, joissa taloudelliset ja ulkopoliittiset mahdollisuudet olivat rajatut. Konevertailujen jälkeen tilattiin Englannista 12 kevyttä Gnatia, joka hankittavissa olevista koneista oli edullisin ja suorituskykyisin. Kone oli kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoks...

Toisen maailmansodan syttyminen 1. syyskuuta 1939 käynnisti Suomessa kuumeiset kalustohankinnat ja kolme kuukautta myöhemmin alkanut talvisota kiihdytti niitä. Joulukuussa 1939 päästiin sopimukseen amerikkalaisen Brewsterin kanssa 44 koneen ostosta. Koneet myöhästyivät talvisodasta, mutta jatkosodan kaksi ensimmäistä vuotta ne hallitsivat Karjalan ...

Ainutlaatuinen tietoteos Suomen armeijassa palvelleista entisistä Venäjän armeijan upseereista sekä tapahtumista, jotka johtivat Suomen asevarastojen täydentymiseen venäläisellä ja neuvostoliittolaisella aseistuksella. Kirjan ensimmäinen osa esittelee Suomen armeijan palveluksessa olevien entisten Venäjän upseerien elämänvaiheita. Nämä pienoiselämä...

Upeasti kuvitettu opas Neuvostoliiton asevoimien toisessa maailmansodassa käyttämistä panssarivaunuista, panssarivaunuyksiköistä ja niiden operaatioista. Kirjassa esiteltyjä puna-armeijan vaunuja käytettiin myös Suomen-rintamalla talvi- ja jatkosodassa. Kirjassa on aiheesta omat Suomi-lukunsa. Panssariyksikköjen ja -yhtymien tyypilliset kokoonpanot...

Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta! Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimet...

Suomi luovutti Saksalle jatkosodan aikana yhteensä noin 3 000 neuvostosotavankia, joihin mikään määritelmä ei tahdo sopia. Itse asiassa kaikki eivät alkujaan edes olleet sotavankeja, sillä joukossa oli myös siviilejä. Vankien kansallisuudet, luovutusten syyt, luovutuksista vastuulliset ja luovutettujen myöhemmät vaiheet herättävät edelleen runsaast...