Folland FO.141 Gnat valittiin Ilmavoimille suihkuhävittäjäksi vuonna 1956 olosuhteissa, joissa taloudelliset ja ulkopoliittiset mahdollisuudet olivat rajatut. Konevertailujen jälkeen tilattiin Englannista 12 kevyttä Gnatia, joka hankittavissa olevista koneista oli edullisin ja suorituskykyisin. Kone oli kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoks...

Toisen maailmansodan syttyminen 1. syyskuuta 1939 käynnisti Suomessa kuumeiset kalustohankinnat ja kolme kuukautta myöhemmin alkanut talvisota kiihdytti niitä. Joulukuussa 1939 päästiin sopimukseen amerikkalaisen Brewsterin kanssa 44 koneen ostosta. Koneet myöhästyivät talvisodasta, mutta jatkosodan kaksi ensimmäistä vuotta ne hallitsivat Karjalan ...

Sisällissodan jälkeisissä poliittisissa väkivaltaisuuksissa vuosina 1918�1921 kuoli Suomessa yli 200 henkeä. Keitä kuolleet olivat ja miksi he saivat surmansa? Valkoisen hämärän maa selvittää suojeluskuntien roolia sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Teos kytkee Suomen tapahtumat laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen � poliittiset väkivaltaisuudet ...

Sisällissodan terrori Suomessa ei ollut sattumanvaraista väkivaltaa, vaan harkittu tapa käydä sotaa. Tappajat eivät tulleet kaukaa � pahamaineiset lentävät osastot ja kuolemantuomioita jakaneet pikatuomioistuimet koostuivat hämmästyttävän usein paikallisista ihmisistä.  Historiantutkija FT Marko Tikan teos murskaa monta sisällissodan terroriin lii...

Tampereen taisteluun maalis–huhtikuussa 1918 osallistui lähes 30 000 miestä. Se oli Suomen sisällissodan rajuin ja verisin taistelu. Vastakkain olivat Tamperetta hallussaan pitävät punakaartilaiset ja kaupunkiin hyökkäävät senaatin eli hallituksen joukot, joita komensi Venäjältä Suomeen palannut kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim. Kaupungin puol...

Vuonna 1918 Suomi raastettiin kahtia väkivaltaisesti. Sisällissota jakoi kansakunnan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Oliko sota välttämätön paha, vapaustaisto itsenäisyyden takaamiseksi vai kansan hätähuuto sorron alla? Rikki revitty maa -teoksessa Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käydään läpi yli sadan vuoden aikajänteell...

”En ole kuullut koskaan sotapäälliköstä, joka olisi raittiusmies.” - kenraali Wallenius Mannerheimille 1941 Sotilasjohtajien henkilökohtaisilla ongelmilla on ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen armeijan rakentamisessa ja sotien aikaisessa johtamisessa. Niitä ei kuitenkaan ole tutkittu. Dosentti Lasse Laaksonen pureutuu teoksessaan aiheeseen peru...

Jatkosota ja Lapin sota 1941–45 esittää kattavan kuvauksen molemmista talvisotaa seuranneista sodista ja paljastaa mikä oli Suomen ja sen talvisen sodankäynnin historian paljolti unohdettu, vaikkakin elintärkeä, rooli toisen maailmansodan aikana. Jatkosota ja Lapin sota 1941–45 on runsaasti kuvitettu teos ja se sisältää myös uusia karttoja ja avai...

Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta! Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimet...

Ensimmäiset juutalaiset asettuivat Suomen Suuriruhtinaskuntaan 1800-luvun puolivälissä. He olivat tsaarin armeijasta vapautuneita miehiä, jotka oli nuorina poikina pakko-otettu sotilaskoulutukseen ja sen jälkeiseen neljännesvuosisadan mittaiseen palvelukseen. Sata vuotta myöhemmin toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan joukoilla on rintamavastuu...

Keitä olivat Lähi-idän mystiset assassiinit? Kärsivätkö temppeliherrat post-traumaattisesta stressistä? Miksi matkamiehen tuli varoa kauhistuttavia tugeeni-kuristajia yöpyessään vanhan Intian valtateillä? Historialliset soturiryhmät ja soturisankarit ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Suuri osa kauan sitten kadonneista soturiyhteisöistä elää yhä kir...

Ranskalaisen kirjailijan kuuluisa teksti käsittelee tekijyyden ja plagioinnin kysymyksiä Talvimatka (Voyage d’hiver) lukeutuu ranskalaisen OuLiPo-ryhmän perusteksteihin, ja sitä on ihailtu, tulkittu ja kommentoitu aktiivisesti sen ilmestymisvuodesta 1979 alkaen. Suomennos sisältää kääntäjä Sami Sjöbergin laatiman kommentaarin, joka avaa herkulli...

Talvisodan päätyttyä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden omaisuudesta. Osa esineistä tuhoutui pommituksissa, mutta suurin osa oli jäljellä, kun puna-armeija ja uudet asukkaat eri puolilta Neuvostoliittoa siirtyivät Kannakselle ja Laatokan Karjalaan. Puna-armeijan sotasaalis - Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939-1941 ker...

”Upseerit ja aliupseerit saattavat olla innokkaita, rohkeita, päättäväisiä, ahkeria ja älykkäitä, mutta niin kauan kuin he eivät kykene nopeaan päätöksentekoon, he ovat panssarijoukoille hyödyttömiä. Ikä vie nopeudesta terän, joten mitä nuorempi, sen parempi.” Kursk, El Alamein, Normandia, Burma. Toisen maailmansodan ehkäpä hirvittävin paikka tais...

Kiinalaisen Sunzin eli mestari Sunin Sodankäynnin taito (Sunzi Bingfa, 孫子兵法) on yli 2400 vuotta vanha johtamis- ja strategiaklassikko. Sunzin mukaan ihailtavinta on välttää sotia ja estää ristiriitoja kärjistymästä. Sotia on kuitenkin aina ollut ja on myös tulevaisuudessa, joten niiden syitä, luonnetta ja johtamista kannattaa tutkia huolellisesti....

Saksalaisten sotavangiksi vuonna 1942 joutunut punaarmeijan kenraaliluutnantti Andrei Vlasov siirtyi saksalaisten puolelle ja toimi niin sanotun Venäjän vapautusarmeijan (ROA) komentajana. Todellisuudessa ROA oli vain saksalaisten pystyttämä propaganda- ja haamuorganisaatio. ROA:han ilmoittautui silti paljon kiinnostuneita sotavankeja ja loikkareit...

Saksan sukellusvenesota Neuvostoliittoa vastaan oli yhtä armotonta ja peräänantamatonta kuin maasota itärintamalla vuosina 1941-1945. Saksalaissukellusveneiden susilaumat kävivät säälimättä Neuvostoliittoon suunnanneiden saattueiden kimppuun, mutta kärsivät myös hirvittäviä menetyksiä sukellusvenetorjunnan kehittyessä. Hyisellä Jäämerellä ei kumman...

Suomen sisällissodassa arviolta 2600 naista tarttui aseisiin. Vain muutamat heistä taistelivat valkoisten puolella, ja varsinaiset naiskomppaniat syntyivät punakaartien yhteyteen. Osaltaan naiset ryhtyivät sotimaan Venäjällä syntyneiden naissotilaspataljoonien esimerkistä. Syyt ovat kuitenkin syvemmällä: naisen asema oli muuttumassa. Sotaan osalli...

Keitä olivat sisällissotamme tuntemattomat naiset? Keväällä 1918 vallankumoukseen ryhtyneiden punakaartien toimintaan osallistui aseettomina paljon naisia, etenkin sairaanhoidossa ja huollossa. Punaisten naisten tiet kertoo, keitä he olivat ja mitä heille tapahtui sodan jälkeen. Kirjassa luodaan ainutlaatuinen ryhmäkuva punaisista naisista, jotka...

Tarunhohtoinen soturi Lauri Allan Törni kohosi Suomessa kapteeniksi, Saksassa Hauptsturmführeriksi ja Yhdysvalloissa majuriksi. Suomessa hänet palkittiin Mannerheim-ristillä, Saksassa rautaristillä ja USA:ssa Bronze Starilla. Törni haavoittui Suomen jatkosodassa, lähti Saksaan, antautui liittoutuneille, karkasi vankileiriltä, palasi Suomeen, sai v...