Sisällissodan jälkeisissä poliittisissa väkivaltaisuuksissa vuosina 1918�1921 kuoli Suomessa yli 200 henkeä. Keitä kuolleet olivat ja miksi he saivat surmansa? Valkoisen hämärän maa selvittää suojeluskuntien roolia sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Teos kytkee Suomen tapahtumat laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen � poliittiset väkivaltaisuudet ...

Sisällissodan terrori Suomessa ei ollut sattumanvaraista väkivaltaa, vaan harkittu tapa käydä sotaa. Tappajat eivät tulleet kaukaa � pahamaineiset lentävät osastot ja kuolemantuomioita jakaneet pikatuomioistuimet koostuivat hämmästyttävän usein paikallisista ihmisistä.  Historiantutkija FT Marko Tikan teos murskaa monta sisällissodan terroriin lii...

Tampereen taisteluun maalis–huhtikuussa 1918 osallistui lähes 30 000 miestä. Se oli Suomen sisällissodan rajuin ja verisin taistelu. Vastakkain olivat Tamperetta hallussaan pitävät punakaartilaiset ja kaupunkiin hyökkäävät senaatin eli hallituksen joukot, joita komensi Venäjältä Suomeen palannut kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim. Kaupungin puol...

Vuonna 1918 Suomi raastettiin kahtia väkivaltaisesti. Sisällissota jakoi kansakunnan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Oliko sota välttämätön paha, vapaustaisto itsenäisyyden takaamiseksi vai kansan hätähuuto sorron alla? Rikki revitty maa -teoksessa Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käydään läpi yli sadan vuoden aikajänteell...

Rintaman poliisi tarkastelee ensimmäistä kertaa jatkosodan tapahtumia sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Valvontaupseeri Taavetti Heikkinen piti jatkosodan aikana päiväkirjaa, jossa hän kuvasi rintaman karua todellisuutta teloituksista ja rajuista kuulusteluista railakkaaseen juhlintaan. Mukana on tietoa muun muassa hyökkäysvaiheen joukkokieltäy...

Sisällissota olisi voinut ratketa rautateillä heti alkuunsa. Juuri sisällissodan alla valmistunut Karjalan rata teki Pieksämäestä risteysaseman, jonka valtaamalla punaiset olisivat voineet jopa ratkaista sodan ennen kuin se kunnolla alkoikaan – tai tehdä sodankäynnin valkoisille ainakin äärimmäisen vaikeaksi. Punaisten katse ei kuitenkaan kohonnut...

”En ole kuullut koskaan sotapäälliköstä, joka olisi raittiusmies.” - kenraali Wallenius Mannerheimille 1941 Sotilasjohtajien henkilökohtaisilla ongelmilla on ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen armeijan rakentamisessa ja sotien aikaisessa johtamisessa. Niitä ei kuitenkaan ole tutkittu. Dosentti Lasse Laaksonen pureutuu teoksessaan aiheeseen peru...

Jatkosota ja Lapin sota 1941–45 esittää kattavan kuvauksen molemmista talvisotaa seuranneista sodista ja paljastaa mikä oli Suomen ja sen talvisen sodankäynnin historian paljolti unohdettu, vaikkakin elintärkeä, rooli toisen maailmansodan aikana. Jatkosota ja Lapin sota 1941–45 on runsaasti kuvitettu teos ja se sisältää myös uusia karttoja ja avai...

Lapin sodan rajuin taisteluvaihe kesti vain lokakuun 1944, mutta viimeiset saksalaiset poistuivat Käsivarren alueelta vasta huhtikuussa 1945. Kun Suomi kulki jo kohti rauhanaikaa, Käsivarressa 600 nuorta suomalaista kävi jälkipolville vähemmän tunnetuksi jäänyttä asemasotaa puolen vuoden ajan. Nuorukaisten sotatie sai aikalaisiltaan nimen ”Lasten r...

Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta! Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimet...

Tsaarinupseerista Suomen armeijan kenraaliksi ja ylipäällikkö Mannerheimin sijaiseksi. Kaarlo Kivekäs (1866–1940) palveli vuosia Keski-Aasiassa ja päätyi kenraaliksi itsenäistyvien Ukrainan ja Suomen armeijoihin. Tuhannet suomalaismiehet palvelivat autonomian aikana Venäjän asevoimissa, mutta harvan aatelisnuorukaisen elämäntarina vetää vertoja ko...

Tiheätunnelmainen kuvaus jatkosodan unohdetusta korpitaistelusta Syvärillä Yli tuhat nuorta sotilasta kaatui tai haavoittui Goran kylän taisteluissa talvella 1941. Ankarissa olosuhteissa taisteli myös ”Tuntemattoman sotilaan pataljoona”, Väinö Linnan romaanin ikuistama konekiväärikomppania (JR 8). Lahtinen kaatui kuljettaessaan konekivääriä. Filo...

Ensimmäiset juutalaiset asettuivat Suomen Suuriruhtinaskuntaan 1800-luvun puolivälissä. He olivat tsaarin armeijasta vapautuneita miehiä, jotka oli nuorina poikina pakko-otettu sotilaskoulutukseen ja sen jälkeiseen neljännesvuosisadan mittaiseen palvelukseen. Sata vuotta myöhemmin toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan joukoilla on rintamavastuu...

Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, sodan päättyminen oli enää vain ajan kysymys. Eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät yhdessä läpi torjuntavoiton ja rintaman murtumisen ja jakoivat kolmen kuukauden ajan yhtei...

Sotapäiväkirjaan perustuvan kirjan voi lukea miltei jännityskertomuksena. Vänrikki Paavo Siltasarin talvisota alkoi kaksintaistelulla puna-armeijan upseerin kanssa Suomussalmen Raatteessa. Kamppailusta jäi muistoksi vastustajan Nagan-revolveri. Jatkosotaan Siltasari lähti kenraali Siilasvuon joukoissa, jotka hyökkäsivät Suomussalmelta kohti Uhtuaa...

Sukellus natsivaltakunnan sisäpiiriin   Tosielämän trilleri natsi-ideologin kadonneen päiväkirjan etsinnästä ja löytämisestä antaa ennennäkemättömän laaja-alaista ja syvälle ulottuvaa tietoa natsivallan sisäpiirin suhteista ja toiminnasta.   Paholaisen päiväkirja tuo selvyyden Alfred Rosenbergin, Adolf Hitlerin "pääfilosofin", yksityisen päiväkirja...

Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssarijunaa. Punakaartin eliittitaistelijoiden miehittämä panssarijuna n:o 1 osallistui sodan tärkeimpiin taisteluihin ympäri Etelä-Suomea. Se nähtiin niin Helsingissä, Tampereella, Lylyssä, Vilppulassa, Orivedellä, Karjaalla, Inkoossa, Riihimäellä, Lahde...

Ainutkertaisesta sotaveteraanien haastatteluaineistosta koottu teos. Jatkosodassa juuri etulinjaan komennettu Jalkaväkirykmentti 1 murtui venäläisten suurhyökkäyksessä Valkeasaaressa kesäkuussa 1944. Rykmentti kärsi valtaisat tappiot mutta jatkoi taisteluaan ”Kannaksen läpijuoksussa”. Henkiin jääneet tunsivat vuosikymmeniä syyllisyyttä ja väheksyn...

Suomi luovutti Saksalle jatkosodan aikana yhteensä noin 3 000 neuvostosotavankia, joihin mikään määritelmä ei tahdo sopia. Itse asiassa kaikki eivät alkujaan edes olleet sotavankeja, sillä joukossa oli myös siviilejä. Vankien kansallisuudet, luovutusten syyt, luovutuksista vastuulliset ja luovutettujen myöhemmät vaiheet herättävät edelleen runsaast...

Keitä olivat Lähi-idän mystiset assassiinit? Kärsivätkö temppeliherrat post-traumaattisesta stressistä? Miksi matkamiehen tuli varoa kauhistuttavia tugeeni-kuristajia yöpyessään vanhan Intian valtateillä? Historialliset soturiryhmät ja soturisankarit ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Suuri osa kauan sitten kadonneista soturiyhteisöistä elää yhä kir...