Vappuna 1918 saksalaissotilaat kokosivat noin 18 000 punavankia Hennalan vankileirille. Sisällissota oli päättynyt valkoisten voittoon, ja seuraavaksi päätettäisiin vankien kohtalosta. Lahden vankileiri oli tuolloin Suomen suurin, ja saksalaiset kutsuivat sitä keskitysleiriksi. Teloitusjonossa näyttää keskitysleirin raadollisen todellisuuden. Vang...

Suomen Ilmailutarhan eli ilmavoimien voidaan katsoa syntyneen maassamme 6. maaliskuuta 1918, jolloin luutnantti Kindberg lensi Ruotsista kreivi Eric von Rosenin lahjoittaman koneen Vaasaan. Huutavasta kalustopulasta huolimatta 1920-luku oli lentäjille ja mekaanikoille varsin romanttista aikaa. Elettiin kieltolain varjossa. Vesikoneiden harjoitu...

Kansa taisteli - valitut sotatarinat julkaistaan nyt kompaktissa koossa - mukaan on valittu vain mielenkiintoisimmat tositarinat. Kansa taisteli – Miehet kertovat oli suomalainen talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan tositarinoita julkaissut aikakauslehti. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1957 ja jatkoi ilmestymistään aina vuoteen 1986 as...

Kiivas taistelu sysää kranaattikammosta kärsineen Urpo Viinikan pakenemaan yksiköstään heinäkuussa 1944. Nuoren lääketieteen kandidaatin pitäisi hoitaa velvollisuutensa isänmaataan kohtaan joukkosidontapaikalla, mutta hän ei kerta kaikkiaan enää kykene mielipuoliselta vaikuttavaan sotaan. Karkumatkan päätteeksi Viinikka viedään sotasairaalaan, joss...

Kun Heinrich Sannemann kuoli 96-vuotiaana 7. tammikuuta 2014, vain harvat tiesivät, että hän oli palvellut Hävittäjärykmentti 3 Udetissa lentueenpäällikkönä ja laivueenkomentajana. Sannemann itse oli halunnut jättää taakseen tämän jakson elämästään. Hänen jäämistöstään löytyneiden ja huolella säilytettyjen valokuvien ja papereiden suuri määrä kuite...

Sota-aika ei ollut kovaa vain rintamalla, vaan koko kansa taisteli ilmahälytysten ja pommitusten melskeessä. Sekasorto tarjosi samalla vilungintekijöille ennennäkemättömät mahdollisuudet. Sota toi tavaroiden ja elintarvikkeiden säännöstelyn ja loi samalla mustanpörssin ja pimeät kaupat. Säännöstelyn rikkomiset työllistivät kansanhuollontarkastaj...

Gustaf Eka Magnusson palveli talvi- ja jatkosodassa ensin laivueenkomentajana ja myöhemmin rykmentinkomentajana. Hänen johdollaan Lentolaivue 24 ylsi uskomattomiin suorituksiin ja jatkosodan lopussa Magnusson loi oma-aloitteisesti Kannakselle hävittäjien viestiverkoston sekä komentopaikat, joilla oli merkittävä rooli vihollisen ylivoimaisten ilmavo...

Folland FO.141 Gnat valittiin Ilmavoimille suihkuhävittäjäksi vuonna 1956 olosuhteissa, joissa taloudelliset ja ulkopoliittiset mahdollisuudet olivat rajatut. Konevertailujen jälkeen tilattiin Englannista 12 kevyttä Gnatia, joka hankittavissa olevista koneista oli edullisin ja suorituskykyisin. Kone oli kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoks...

Toisen maailmansodan syttyminen 1. syyskuuta 1939 käynnisti Suomessa kuumeiset kalustohankinnat ja kolme kuukautta myöhemmin alkanut talvisota kiihdytti niitä. Joulukuussa 1939 päästiin sopimukseen amerikkalaisen Brewsterin kanssa 44 koneen ostosta. Koneet myöhästyivät talvisodasta, mutta jatkosodan kaksi ensimmäistä vuotta ne hallitsivat Karjalan ...

Historia on täynnä asioita, ihmisiä, eläimiä ja tapahtumia, jotka on painettu villaisella tai jääneet muuten unholaan. Karhu sotilaana kaivaa esiin tuntemattomia tosiasioita toisen maailmansodan juoksuhaudoista. Jotkut faktoista ovat erikoisia kuriositeetteja, niin kuin karhu, joka palveli Puolan joukoissa tai saksalainen sukellusvene U-1206. Se ...

Ainutlaatuinen tietoteos Suomen armeijassa palvelleista entisistä Venäjän armeijan upseereista sekä tapahtumista, jotka johtivat Suomen asevarastojen täydentymiseen venäläisellä ja neuvostoliittolaisella aseistuksella. Kirjan ensimmäinen osa esittelee Suomen armeijan palveluksessa olevien entisten Venäjän upseerien elämänvaiheita. Nämä pienoiselämä...

Upeasti kuvitettu opas Neuvostoliiton asevoimien toisessa maailmansodassa käyttämistä panssarivaunuista, panssarivaunuyksiköistä ja niiden operaatioista. Kirjassa esiteltyjä puna-armeijan vaunuja käytettiin myös Suomen-rintamalla talvi- ja jatkosodassa. Kirjassa on aiheesta omat Suomi-lukunsa. Panssariyksikköjen ja -yhtymien tyypilliset kokoonpanot...

Vuonna 1918 Suomi raastettiin kahtia väkivaltaisesti. Sisällissota jakoi kansakunnan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Oliko sota välttämätön paha, vapaustaisto itsenäisyyden takaamiseksi vai kansan hätähuuto sorron alla? Rikki revitty maa -teoksessa Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käydään läpi yli sadan vuoden aikajänteell...

Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta! Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimet...

Suomen sisällissodassa punakaarti käytti asetta, jollaista ei ennen ollut näillä main nähty: panssarijunaa. Punakaartin eliittitaistelijoiden miehittämä panssarijuna n:o 1 osallistui sodan tärkeimpiin taisteluihin ympäri Etelä-Suomea. Se nähtiin niin Helsingissä, Tampereella, Lylyssä, Vilppulassa, Orivedellä, Karjaalla, Inkoossa, Riihimäellä, Lahde...

Suomi luovutti Saksalle jatkosodan aikana yhteensä noin 3 000 neuvostosotavankia, joihin mikään määritelmä ei tahdo sopia. Itse asiassa kaikki eivät alkujaan edes olleet sotavankeja, sillä joukossa oli myös siviilejä. Vankien kansallisuudet, luovutusten syyt, luovutuksista vastuulliset ja luovutettujen myöhemmät vaiheet herättävät edelleen runsaast...

Innostusta, huimia lupauksia, alistamista ja pakkotoimia Suomi miehitti Itä-Karjalan syksyllä 1941. �Orjuutetun Karjalan maan� asukkaista alettiin heti kasvattaa kunnon kantasuomalaisia valistustoiminnaksi kutsutulla propagandalla. Suomalaiset miehittäjät perustivat Itä-Karjalaan kymmeniä kouluja, lukuisia kyläkirjastoja ja opintokerhoja. Kahden...

Ranskalaisen kirjailijan kuuluisa teksti käsittelee tekijyyden ja plagioinnin kysymyksiä Talvimatka (Voyage d’hiver) lukeutuu ranskalaisen OuLiPo-ryhmän perusteksteihin, ja sitä on ihailtu, tulkittu ja kommentoitu aktiivisesti sen ilmestymisvuodesta 1979 alkaen. Suomennos sisältää kääntäjä Sami Sjöbergin laatiman kommentaarin, joka avaa herkulli...

Talvisodan päätyttyä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden omaisuudesta. Osa esineistä tuhoutui pommituksissa, mutta suurin osa oli jäljellä, kun puna-armeija ja uudet asukkaat eri puolilta Neuvostoliittoa siirtyivät Kannakselle ja Laatokan Karjalaan. Puna-armeijan sotasaalis - Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939-1941 ker...

”Upseerit ja aliupseerit saattavat olla innokkaita, rohkeita, päättäväisiä, ahkeria ja älykkäitä, mutta niin kauan kuin he eivät kykene nopeaan päätöksentekoon, he ovat panssarijoukoille hyödyttömiä. Ikä vie nopeudesta terän, joten mitä nuorempi, sen parempi.” Kursk, El Alamein, Normandia, Burma. Toisen maailmansodan ehkäpä hirvittävin paikka tais...