Panu Rajala kertoo kirjallisuutemme merkittävimmän kulttihenkilön Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) tarinan.

Runeberg toimi kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä ja tutustui suomalaiseen kansaan. Hän rakastui pariin maalaisneitoseen, meni kihloihinkin, mutta nai sitten järkiperäisesti pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin. Hän muutti syksyllä 1828 yliopiston mukana Helsinkiin valmistuakseen akateemiselle uralle ja elätti kasvavaa perhettään opettajana ja lehtimiehenä.

Runouden kannalta Runebergia kohtasi onnellinen haaksirikko: hänen tieteellinen uransa karahti kiville Helsingissä ja hänen oli vetäydyttävä latinan opettajaksi Porvooseen. Siellä hänen runosuonensa toden teolla puhkesi. Runebergia innoittivat edelleen hänen toistuvat rakastumisensa. Puoliso Fredrika pysyi hänen tukenaan ja loi itsekin uran kirjailijana.

Runeberg pystytti teoksillaan ihannekuvan Suomen kansasta ja nosti antiikista periytyvän runokielen meillä uudelle tasolle. Vänrikki Stoolin tarinoillaan hän iski kansan mieliin sankarihahmot, joita on siteerattu näihin päiviin saakka. Maamme-laulu sinetöi hänen asemansa isänmaan ja luonnontunteen runoilijana.Runebergin ihailu saavutti jo hänen elinaikanaan ja varsinkin kuolemansa jälkeen palvonnan mittasuhteet. Mutta tunteeko kansa oman kansallisrunoilijansa ihmisenä? Panu Rajala ravistelee patsaan eloon ja sytyttää Johan Ludvigin intohimot uusiin liekkeihin.

Panu Rajala (s. 1945) on filosofian tohtori, kirjailija ja draaman tutkimuksen professori. Hän on kirjoittanut useita etevästi ja elävästi kohdettaan kuvaavia elämäkertoja, mm. F. E. Sillanpään kolmiosaisen elämäkerran, Arvo Poika Tuomisesta kertovan Petturin testamentin (1994) Hannu Rautkallion kanssa sekä J. H. Erkon elämää esittelevän teoksen Runoilijan sydän (2006). Mika Waltarin elämäkerta Unio Mystica, joka kohosi arvostelijoiden ja suuren yleisön suosikiksi, voitti Lauri Jäntin ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön palkinnon vuonna 2008. Teos sai myös Historian Ystäväin Liiton myöntämän Vuoden historiakirja -tunnustuksen. Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professorina toiminut Rajala on myös kirjoittanut useita näytelmiä, romaaneja ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on mm. avustanut Matti Kassilaa Aila Meriluodon kohuttuun Peter-Peter-kirjeromaaniin perustuvassa elokuvassa Haluan rakastaa, Peter (1972) ja dramatisoinut Rauni Mollbergin ohjaaman naturalistisen elokuvan Maa on syntinen laulu (1973). www.panurajala.fi