Vaihdetaanko vapaalle?

21.05.18
Comments

Vaihdetaanko vapaalle?

Vaihdetaanko vapaalle?

Kesän koitettua voi hyvällä omatunnolla heivata nurkkaan kaikki töihin liittyvät opukset ja ottaa luettavakseen ihan sitä, mikä sattuu huvittamaan. Vaikka haluaa viihtyä, aivoja ei silti tarvitse ripustaa narikkaan.

Jako viihde- ja korkeakirjallisuuteen on usein keinotekoinen. Olen itse kaikkiruokainen kirjallisuudenlajien suhteen ja mieluiten jaan kirjallisuuden vain kahteen luokkaan: hyvään ja huonoon. Toinen puhuttelee, toinen ei.

”Lomalle landaamiseen” sopii mukavasti vaikkapa ”Shakespeare, toisin sanoen” -sarja, jonka ensimmäinen romaani on Pulitzer-palkitun Anne Tylerin riemastuttava ”Äkäpussi”. Juoni on tiedossa, mutta feministinä tunnetun Tylerin tulkinta kulmikkaasta Katesta nykyajassa yllättää hulvattomuudellaan. Twistiä lukemiseen saa ottamalla rinnalle vertailuun Shakespearen alkuperäisen ”Kuinka äkäpussi kesytetään” -näytelmän.

Syksyllä sarja saa jatkoa, kun Jo Nesbø tekee Macbethistä korruptoituneen poliisin synkeässä Nordic Noir -hengessä. Kutkuttavaa.

Lyhyet, keskeytyksiä kestävät ja taskuun mahtuvat teokset puolustavat kesällä hyvin paikkaansa.

Esimerkiksi Kati Tervon kolumnikokoelma ”Rapsuta minua ja muita kirjoituksia” on leppoisaa, mutta punnittua luettavaa keski-ikäisyydestä ja ihmisyydestä. Kolumneja pystyy lukemaan katukahvilan hälinässäkin ja silti kokoelma virittää hienosti oman elämän miettimiseen.

Laiturille sopii Eppu Nuotion ”Anopinhammas”. Puutarhaharrastaja ja martta, Ellen Lähde, on sympaattinen eläkeläinen, joka selvittää rikoksia vihikoiran sitkeydellä jo toisessa ”hyvän mielen dekkarissa”. Selkeässä juonessa pysyy hyvin mukana, vaikka auringossa väliin torkahtaisikin. Ja raakuuksiahan sinne laiturille ei kaivata.

Minna Lindgrenin ”Vihainen leski” on astetta humoristisempi. Miten hyvävoimainen 74-vuotias leski käyttäytyy, kun hän on vihdoinkin kaikista velvoitteista vapaa? Teos korostaa samaa teemaa kuin Lindgrenin Ehtoolehto-sarja. Vanhukset ovat iästään huolimatta persoonia eivätkä holhottavaa massaa.

Toisaalta lomalla on hyvä mahdollisuus tarttua myös paksuihin teoksiin, jotka vievät mennessään niin, että yöunet kärsivät.

Juuri tällainen on A. J. Finnin ”Nainen ikkunassa”. Alkoholisoitunut, psyykenlääkkeitä käyttävä nainen, joka ei uskalla lähteä kotoaan, näkee puukotuksen vastapäisessä talossa. Eihän sitä kukaan usko, varsinkaan, kun uhria ei löydy. Psykologisessa trillerissä lukijaa harhautetaan koko ajan, mutta juoni kulkee – ja jännitys kasvaa. Aivan ihanaa kesälukemista.

Myös Jonas Bonnierin trilleri ”Helikopteriryöstö” toimii. Lähtökohtakin on kiinnostava: Ruotsin poliisin naurunalaiseksi saattanut vedätys Hollywood-tyyliin, eli maan turvallisimman rahavaraston ryöväys helikopterilla vuonna 2009. Vaikka tapahtumat ovat pääpiirteittäin tiedossa, Jonas Bonnier ei sommittele kaaviota, vaan kirjoittaa eläviä, kiinnostavia hahmoja.

Viihdekirjallisuus on latautunut sana ja varsinkin juonivetoisia rakkausromaaneja on liian helppoa parjata löysyydestä, unelmahötöstä ja ennustettavuudesta niitä edes selaamatta. Omat elenaferrantensa, kaariutrionsa, ennimustosensa ja mariankeyesinsä löytäneet eivät siitä välitä, vaan viihtyvät suosikkiensa parissa mainiosti. He tietävät, että esimerkiksi historiallinen romantiikka voi salakuljettaa lukijalle valtavan määrän tietoa.

Onneksi enää ei sentään ajatella kuten muutama vuosikymmen sitten, että kirja on huono, jos se saa paljon lukijoita.

Luetaan, nautitaan ja viihdytään–kukin omien suosikkiensa parissa!


Terhi Hyvärinen

Kirjoittaja on kirjallisuuden maisteri ja kulttuuritoimittaja, jonka intohimona ovat kauden uutuudet ja kotimainen kirjallisuus

Liittyvät tuotteet

  • Kuinka äkäpussi kesytetään
    Shakespeare William
    2490
  • Vihainen leski
    Lindgren Minna
    2990
  • Macbeth
    Nesbö Jo
    1290