Pöytä puhtaaksi uutuustulvan alta

24.08.18
Comments

Pöytä puhtaaksi uutuustulvan alta

Pöytä puhtaaksi uutuustulvan alta

Yöpöytä on parasta lukea viimeistään nyt tyhjäksi kertyneistä kirjapinoista, sillä painokoneet ryskäävät ja osa uutuuksista on jo kirjakaupoissa. Käynnistyneestä kirjasyksystä on tulossa poikkeuksellisen kiinnostava.

Aina väliin käy niin, että hämmästyttävän suuri joukko kärkikirjailijoitamme sattuu julkaisemaan teoksensa samana vuonna. Nyt on juuri tällainen syksy, eikä kiinnostavaa luettavaa kannata jemmata joululomalle. Yksi loma ei nimittäin niiden lukemiseen riitä.

Kirjansa julkaisevat esimerkiksi Päivi Alasalmi, Jari Järvelä, Pirjo Hassinen, Katja Kettu, Tommi Kinnunen, Tuomas Kyrö, Hannu Mäkelä, Sinikka ja Tiina Nopola, Riikka Pulkkinen, Ilkka Remes, Minna Rytisalo, Juha Seppälä, Johanna Sinisalo, Anja Snellman, Taavi Soininvaara, Jari Tervo, Antti Tuuri, Maarit Verronen ja Hannu Väisänen. Ja tässä on puhe vasta muutamista omista kotimaisista suosikeistani. 

Uutuuksien tulvan takia on olennaisen tärkeää lukea alta pois kaikki mahdollinen. Minulla oli jäänyt väliin Johannes Anyurun keväinen ”He hukkuvat äitiensä kyyneliin” -romaani. Arvelutti, koska sitä mainostettiin dystopiana eli epämiellyttävänä tulevaisuuskuvana. August-palkittu teos ei kuitenkaan ole scifiä, vaan suorastaan runollisen rankka kuvaus sellaisesta Ruotsista, jossa syrjitään ja häväistään etniseltä taustaltaan poikkeavia. Se on kauhea huuto inhimillisyyden puolesta ja saa miettimään, mitä voi olla edessä, jos ihmisillä ei ole oikeaa kotimaata missään.

Tyhjäsin yöpöytääni myös lukemalla kahden suosikkidekkaristin, Marko Kilven ja Jarkko Sipilän, jo ilmestyneet uutuudet ja meteorologi Seija Paasosen taidekirjan.

Usein olisi hyvä aloittaa kirjasarja myöhässä, jotta ei tarvitsisi jäädä odottamaan jokaista uutta osaa vähintään vuodeksi. Marko KilvenUndertaker”-sarjan toisen osan kärryille kapuaminen vaatikin ensin aika lailla muistelua siitä, mihin viimeksi jäätiin. Kilpi on kertonut aloitusosan kestävän poikkeuksellisesti 6–8 teoksen ajan ja jatkuvan sen jälkeenkin.

”Undertaker -kuolemanenkeli” -teoksessa pääkonna on nokkelasti hautausurakoitsija Kivi, joka tarkastelee luonnollisena syrjästäkatsojana murhan seurauksia. Undertaker poikkeaa tavallisista dekkareista virkistävästi myös siten, että Marko Kilpi filosofoi paljon moraalikysymysten parissa. Teos päättyy taas cliffhangeriin. Monia asioita jää auki. Pakko jatkaa ja jaksaa odottaa ne tulevatkin.

Jarkko Sipilän komisario Takamäki-sarjaan ilmestyi jo 18. osa. Tasalaatuinen sarja on lukijalle helppo, sillä jokaisessa dekkarissa on rikostapaus, joka ratkaistaan kirjan kuluessa. Pääkaupunkiseutu ja poliisin uusimmat työskentelytavat tulevat hyvin esiin. Nyky-yhteiskunta ongelmineen on korostetusti läsnä. Hyvin kulkee.

Seija PaasosenTaiteilijoiden taivaat meteorologin silmin” on kaunis taidekirja, jossa on hyvä painojälki. On melkein liikuttavaa millä hartaudella luonnontieteilijä on tutkinut ja laskenut öljymaalauksista löytyviä sääilmiöitä. Paasonen siis tutkii taivaan ilmiöitä faktana, eikä esimerkiksi taiteilijan sielunelämän vertauskuvana. Kummoisiakaan johtopäätöksiä hän ei siis voi tehdä, mutta monenmoista uutta ja mielenkiintoista Paasonen löytää.

Pilvitornit, harso-, hahtuva-, untuva-, kuuro- ja kumpupilvet alkavat oudosti kiinnostaa lukijaakin, kun opas itse on niin hurmaantunut sekä taiteesta että sääopista. Mainio sohvapöytäkirja, johon kiinnostaa palata aina säätilojen vaihtuessa, siis usein.

Yöpöytä on tyhjä. Nyt voin lähteä hankkimaan syksyn ensimmäisiä uutuuksia, Kari Hotakaisen ”Tuntematon Kimi Räikkönen” -teosta, Jari Tervon nykypäivästä kertovaa ”Aamen”-romaania ja Tommi KinnusenPinttiä”. Noin ensi alkuun…

Terhi Hyvärinen

Kirjoittaja on kirjallisuuden maisteri ja kulttuuritoimittaja, jonka intohimona ovat kauden uutuudet ja kotimainen kirjallisuus

Liittyvät tuotteet

  • Häikäilemätön
    Sipilä Jarkko
    2690
  • He hukkuvat äitiensä kyyneliin
    Anyuru Johannes
    2990
  • Tuntematon Kimi Räikkönen
    Hotakainen Kari
    2690