Kirjallisuus avaa luukkuja maailmaan

26.03.19
Comments

Kirjallisuus avaa luukkuja maailmaan

Kirjallisuus avaa luukkuja maailmaan

Aivan ihmeellistä, miten paljon hyviä kirjoja meidän pienellä kielialueellamme julkaistaan vuoden ympäri. Ennen vanhaan kevään uutuudet olivat lähinnä harrastekirjoja, mutta nykyään lukijoita hemmotellaan kiinnostavalla kirjallisuudella myös sesongin ulkopuolella.

Laskin juuri käsistäni vakuuttavan esikoisteoksen, Paula NivukoskenNopeasti piirretyt pilvet”. Romaanissa raskaana oleva vaimo jää kahden pienen lapsen ja ilkeänkielisen äitinsä kanssa hoitamaan kotitilaa, kun aviomies lähtee Amerikkaan.

Nivukoski tavoittaa elävästi 1920-luvun pohjalaiskylän kyttäävän ilmapiirin, lannanhajun, heinäpellon hien ja vähät tapahtumat. Kielikuvat ovat raikkaita ja kieli kiehtovaa, mausteena on harkitusti murretta. Ajankuva on uskottava ja Nivukoski saa tapahtumattomuuteen niin jännittävän tunnelman, että lukijan on pakko kiirehtiä kohti viimeisiä sivuja.


Faktat hallussa trillerissä

Markus Falkilta ilmestyi juuri trilleri ”Aleppon kirjuri”. Teoksessa tartutaan kiinnostavaan aiheeseen: antiikkikaupan laittomuuksiin. Todellisuudessakin esimerkiksi kriisialueilta ryöstetään röyhkeästi muinaisesineitä, arvokasta kulttuuriperimää, jolle ikävä kyllä löytyy aina ostaja.

Markus Falk -nimen takana on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila vaimonsa, filosofian tohtorin Virpi Hämeen-Anttilan kanssa. Trilleri on sarjan toinen.

Minusta on tavattoman sympaattista ja mukavaa, että akateeminen pariskunta käyttää asiantuntemustaan trillereiden kirjoittamiseen. Vielä jokin aika sitten viihteen kirjoittamista olisi pidetty vakavana uhkana tieteelliselle uskottavuudelle.

Aleppon kirjurin” pääosassa ovat tutut tarmokkaat tieteentekijät, helsinkiläinen Tuomas Pyy ja venetsialainen Carla Conti. Kotikutoisen viehättävästi heillä ovat rikosten selvittelyssä aseinaan lähinnä vain älynsä ja vankka oikeudentuntonsa. Tutkijoiden keskinäinen suhdekin syvenee kiinnostavasti.
 

Valkoisen heteromiehen horjuva asema

Pilapiirtäjä Ville Rannan tuore ”Kuningas menettää päänsä” -sarjakuvaromaani luomakunnan kruunupään ongelmista taiteilee onnistuneesti hyvän ja huonon maun rajalla. Se on hävytön, ja se on hauska. Se havahduttaa miettimään miehen asemaa, ja lisäksi Rannan viiva on upean herkkä.

Jos sarjakuva yhtään kiinnostaa, kannattaa tutustua. Ville Ranta tunnetaan siitä, että hän kokeilee sananvapauden rajoja, jakaa mielipiteitä ja rikkoo tabuja. Hän oli juuri ehdolla Vuoden journalistiksikin. Puupäähatun, Suomi-palkinnon ja Sarjakuva-Finlandian hän on saanut.


Juonellinen runsaudensarvi

Olen jo aiemmin todennut, että Pierre LemaitrenNäkemiin taivaassa” on mestariteos, klassikko jo kirjoitettaessa. Luin sen löyhän jatko-osan ”Tulen varjot” peläten pettymystä. Turhaan.

Tulen varjot” on erilainen, ei ehkä samanlaista maailmankirjallisuutta kuin edeltäjänsä, mutta silti erittäin hyvä, veijarimainen ja runsas lukuromaani kostosta.

Kirjan alussa valmistaudutaan pankkiiri Marcel Péricourtin hautajaissaattueeseen. Vainajan seitsenvuotias tyttärenpoika hyppää kolmannen kerroksen ikkunasta, rymähtää isoisänsä arkun päälle ja halvaantuu. Tehokas alku. Teos jatkuu yhtä ylenpalttisena.


Latvia kyyditysten jälkeen

Latvialaista kirjallisuutta sattuu harvemmin kohdalle. Siksikin Māra ZālītenViisi sormea” on lukemisen arvoinen, mutta lisäksi se on hyvin kirjoitettu ja aiheeltaan kiintoisa.

Romaanin kertoja on 5-vuotias Siperiassa karkotuksessa syntynyt pikkutyttö, joka palaa perheensä mukana kotiin Latviaan. Vaietut asiat tulevat suorasukaisesti ja hätkähdyttävästi esiin pikkutytön ihmettelyssä.

Latviassa hyvin arvostettu kirjailija Māra Zālīte on itse syntynyt Siperiassa sinne kyyditetyille vanhemmille.


Kohti parempaa – usko tai älä

Luki sitten kirjoja tai uutisia, usein tuntuu siltä, että maailma on surkea paikka ja hullummaksi muuttuu. Ei hätää.

Luepa lääkäri Hans RoslinginFaktojen maailma. Asiat ovat paremmin kuin luulet”. Rosling todistaa tilastoilla, että asia on liki päinvastoin. Meillä vain on hämmästyttävän paljon vanhentunutta tietoa ja taipumus kärjistää.

Useimmat meistä ovat esimerkiksi varmoja siitä, että kuilu köyhien ja rikkaiden välillä syvenee koko ajan. Todellisuudessa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus on puolittunut 20 vuodessa.

Valoisaa kevättä!


Terhi Hyvärinen

Kirjoittaja on kirjallisuuden maisteri ja kulttuuritoimittaja, jonka intohimona ovat kauden uutuudet ja kotimainen kirjallisuus

Terhi Hyvärinen


Liittyvät tuotteet

  • Viisi sormea
    Zalite Mara
    2190
  • Näkemiin taivaassa
    Lemaitre Pierre
    1090
  • Tulen varjot
    Lemaitre Pierre
    2790
  • Nopeasti piirretyt pilvet
    Nivukoski Paula
    3290
  • Aleppon kirjuri
    Falk Markus
    3290