Cozy Crime — jännityskirjallisuuden lämminhenkisin lajityyppi!

21.11.17
Comments

Cozy Crime — jännityskirjallisuuden lämminhenkisin lajityyppi!

Cozy Crime — jännityskirjallisuuden lämminhenkisin lajityyppi!

Jännityskirjallisuus on Suomessa tänä päivänä erittäin suosittua. Matti Yrjänä Joensuun ja Mauri Sariolan jalanjäljillä ovat jatkaneet lukuisat taitavat tekijät, joista moni on kirjoittanut itsensä pysyvästi suomalaisiin sydämiin ja isänpäivän lahjapaketteihin. Jännityskirjallisuuden kiistattomasta huippunimestä, englantilaisesta Agatha Christiestä huolimatta dekkarigenreä on perinteisesti ainakin Suomessa pidetty sangen miesvaltaisena: miespuoliset tekijät kirjoittavat mieslukijoille näitä (oletettavasti) kiinnostavista aiheista. 

Sen tarkemmin luokittelematta tai sukupuolittamatta lukijoiden mieltymyksiä voi kuitenkin todeta suomenkielisen/suomennetun dekkarigenren mukavasti monipuolistuneen vuosien saatossa. Vaikka dekkarimarkkinoita hallitsevat edelleen nopeatempoiset poliisiromaanit ja vertatihkuvat trillerit, löytyy joukosta myös niinkutsuttuja kotoisia, cozy crime -dekkareita, joiden juuret ovat englantilaisen jännityskirjallisuuden kultakaudella, 1900-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä kotoilu ja leppoistaminen on megatrendi maailmalla ja se luonnollisesti heijastuu myös kirjallisuuteen.

Kotoisten dekkareiden tapahtumapaikka on usein maalaiskylä tai pikkukaupunki, jossa kaikki tuntevat toisensa, suomalaisissa usein tietty kaupunginosa tai naapurusto. Kirjojen henkilöt ovat yleensä tavallisia ihmisiä, sellaisia joiden voisi kuvitella asuvan seinän takana tai kenet voisi nähdä omasta peilistään. Niiden päähenkilö ei yleensä ole ammatiltaan poliisi tai muu virkavallan edustaja, vaan usein naispuolinen harrastelijaetsivä, joka ratkoo rikoksia terävällä havainto- ja päättelykyvyllään. Tästä kenties paras esimerkki on Agatha Christien Neiti Marple, St. Mary Meadin kylässä asuva ikäneito, joka esiintyy kahdessatoista Christien romaanissa ja 20 novellissa. Christietä itseään ei kiinnostanut murha tekona lainkaan, vaan motiivit ja ihmisluonnon psykologia murhan takana, ja tämä luonnollisesti vaikutti hänen teostensa sisältöön.

Todettakoon kuriositeettina, että Agatha Christie (1890-1976) on William Shakespearen jälkeen kaikkien aikojen myydyin kirjailija noin kahden miljardin myydyn kirjan myötä. Niitä on käännetty 44 kielelle ja vain Raamattua, Jules Vernen tuotantoa sekä Harry Potter -kirjoja on käännetty useammalle kielelle kuin Christietä. Hänen kirjojaan, niin cozy crimeen luokiteltavaa kuin perinteisempää dekkaria lähestyvää, on edelleen hyvin saatavilla sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi.

Cozy crimeä englanniksi ja käännöksinä

Vaikka genren kirjavalikoimassa alkaa olla jo mukavasti sekä suomennoksia että suomalaisten tekijöiden kirjoja, englanninkielinen dekkarihylly on kuitenkin tarkistamisen väärti. Klassista arvoitusdekkaria ja loistavaa ajankuvaa hienostuneine aristokraatteineen tarjoilee Agatha Christien aikalainen Dorothy L. Sayers Peter Wimsey -dekkareissaan. Tyylikäs lordi ratkoo arvoituksia ja muistaa aina pukeutua moitteettomasti lounaalle. Toinen hyvä esimerkki kodikkaan mysteerin päähenkilöstä on M.C. Beatonin Agatha Raisin, viisikymppinen jo eläkkeelle jäänyt ja seesteistä elämää Cotswoldissa aloitteleva, tai ainakin siihen pyrkivä, hyvän ruoan ystävä. Pikkukylän pappi Sidney Chambers hoitaa seurakuntalaistensa sielunelämää ja ratkoo rikoksia James Runcien Grantchester Mysteries -sarjassa, joka vetoaa etenkin Midsomerin murhat -tv-sarjan ystäviin! Henkisen ja valitettavan maallisen maailman välimaastossa taiteilu vaatii Sidneyltä hyviä hermoja, koiran rapsuttelua ja toki — aina välillä — kupillista hyvää teetä!

Afrikassa pitkiä aikoja viettäneen, skotlantilaisen Alexander McCall Smithin Naisten etsivätoimisto nro. 1 (The No. 1 Ladies' Detective Agency) oli ensimmäisiä nykykirjailijalta suomennettuja cozy crime -dekkareita. Siinä iloinen, viisas ja empaattinen Mma Ramotswe on perustanut Botswanaan maan ensimmäisen etsivätoimiston, jossa työskentelee hänen lisäkseen hänen sihteerinsä Mma Makutsi. Yhdessä naiset juovat rooibos-teetä ja mietiskelevät ratkaisuja pulmaan jos toiseenkin, kuten siihen kuka varasti pikkuleivät ikkunalaudalta tai millainen onkaan salaperäisen kosijan menneisyys. Saattaa kuulostaa hupsulta, mutta kirjat ovat maailmalla aivan supersuosittuja ja myyvät hyvin täällä Suomessakin. Sarjassa on ilmestynyt 17 osaa, joista 15 on käännetty suomeksi. Verkkaista mutta mukavaa luettavaa! Tämän etsivätoimiston lisäksi lukijan kannattaa piipahtaa myös 44 Scotland Streetillä ja ottaa osaa The Sunday Philosophy Clubiin, jos englannin kieli taittuu.

Agatha Christien ja Alexander McCall Smithin lisäksi genreen voi luokitella esimerkiksi brittikirjailija Elly Griffithsin, jonka kirjoissa Risteyskohdat ja Januksen kivi hurmaava arkeologi Ruth Galloway löytää maasta aina liikaa luita. Kuinkas sattuikaan! Samastuttava ja rakastettava Ruth on nykydekkareiden päähenkilöaatelia. Kanadalaisen Alan Bradleyn palkittu ja ylistetty Flavia de Luce -sarja esittelee meille hurmaavan 11-vuotiaan, nokkelan ja hieman pikkuvanhan pikkuetsivän Flavian, joka ratkoo mysteerejä 1950-luvun maaseudulla. Mukavan vanhanaikaista salapoliisitarinaa, Agatha Christien hengessä sekin. Tästä sarjasta on suomennettu kaikki osat, jotka toimivat myös itsenäisesti eli tarinan mukaan voi hypätä keskeltäkin. Sarja on saanut Suomessa erittäin hyvän vastaanoton.

Kotoista dekkaria suomalaisittain

Genreen on ilahduttavasti saatu mukaan myös monta suomalaista tekijää. Jo pitkän linjan kirjailijan Outi Pakkasen dekkareista löytyy lajityypille usein leimallinen piirre: ruoka ja ruoanvalmistus ovat kirjoissa omassa, tärkeässä roolissaan. Kuuluvatpa lukijat inspiroituneen niistä myös omassa keittiössään! Sininen huvila (Blå villan) on suomenruotsalaisen Eva Frantzin ensimmäinen suomennettu teos ja oiva avaus poliisi Anna Gladista kertovaan sarjaan. Dramaturgisesti erittäin onnistunut tarina! Eppu Nuotion uutuus, Myrkkykeiso, sijoittuu genreen saumattomasti, ja sen päähenkilö, kuuttakymppiä käyvä verevä puutarhaharrastaja Ellen Lähde on ilahduttava poikkeus suomalaisessa päähenkilögalleriassa. Tämä kannattaa lukea, jos haluaa hieman hemmotella itseään! Nuotion yhdessä Pirkko Soinisen kanssa kirjoittama Nainen parvekkeella (2016) on tyylikäs kirjeromaani taidemaailmasta pariisilaiseen henkeen. Siinä jäljitetään kadonnutta Albert Edelfeltin maalausta ja luodaan siltoja sukupolvien välille.

Hämeenlinnalaisen Terttu Autereen dekkarit ovat perinteisiä, 1930-luvulle sijoittuvia salapoliisiromaaneja vanhojen Suomi-filmien hengessä. Hänen uutukaisensa Kaunis mutta kuollut sukeltaa koulumaailman tunnelmiin tavalla, jonka kirjailija hyvin taitaa tehtyään itse työuransa äidinkielen ja historian lehtorina.

Tuija Lehtisen Väärä vainaja on puolestaan konkarikirjailijan takuuvarmaa laatutyötä, josta löytyy monenlaisia ihmissuhdekoukeroita, koukuttava juoni ja myös Lehtiselle ominaista huumoria

Tässä yhteydessä mainitsemisen arvoinen on vielä tamperelaisen Seppo Jokisen Komisario Koskinen -dekkarisarja. Vaikka se ei moneltakaan osin täytä cozy crimen kriteerejä (siinä seurataan Tampereen poliisiyksikön toimintaa ja rikosten selvittelyä), niin moni lukija nauttii kovasti Jokisen leppoisasta kerronnasta. Usein vain pienen ihmisen huonoa tuuria ja rikos on valmis, ei kansainvälisen politiikan suuria kuvioita taikka kiihkeitä takaa-ajoja, kun komisario Koskisenkin pääasiallinen kulkupeli on polkupyörä. Koskisen kipuilu ja kömpelyys omissa ihmissuhteissaan sekä poliisien jokapäiväisen elämän seuraaminen tuovat näihin inhimillisiin poliisiromaaneihin samastumispintaa, ja kirjojen henkilöistä tulee lähes lukijan ystäviä. Ja juodaanhan niissä sentään paljon kahvia.


Pia, Turun Akateeminen

Related Posts
  1. Jo Nesbø – norjalainen kultasormi Jo Nesbø – norjalainen kultasormi Pohjoismainen dekkari on jo tunnettu käsite kirjamaailmassa. Genren kansainvälisesti menestynein tekijä on norjalainen Jo Nesbø (s. 1960),  jonka 11. Harry Hole -romaani Jano (ruots. 

Liittyvät tuotteet

  • Hangman's holiday
    L Sayers Dorothy
    1290
  • Idän pikajunan arvoitus
    Christie Agatha
    2990
  • Nainen parvekkeella
    Nuotio Eppu
    990
  • Rahtari
    Jokinen Seppo
    990
  • Myrkkykeiso
    Nuotio Eppu
    990
  • Roger Ackroydin murha
    Christie Agatha
    2990
  • Naisten etsivätoimisto nro 1
    Alexander McCall Smith
    990
  • Risteyskohdat
    Griffiths Elly
    890